Ketterä johtaminen
Olemme perheyritys, jolla on 21 markkina-aluetta. Me AJ:lla työskentelemme jatkuvasti oman johtajuutemme kehittämiseksi. Ylpeänä voimme kertoa, että olemme työskennelleet yrittäjien ja yritysjohtajien kanssa yli 45 vuoden ajan. Salli meidän siis auttaa yritystäsi työympäristön suunnittelussa - ja viedä johtajuusosaamisesi uudelle tasolle.
Mikä on ketterä (agile) johtaminen?
Ketterän johtajuuden juuret juontavat ketterästä ohjelmistokehityksen manifestistä, jonka joukko ohjelmistokehittäjiä kirjoitti Yhdysvalloissa 2000-luvun alussa. Malli kehitettiin vastauksena perinteisen vesiputousmallin rajoituksiin ja haasteisiin. Näitä olivat muun muassa vaatimukset yksityiskohtaisista vaatimusmäärittelyistä, tarpeeton byrokratia ja tarve dokumentoida tehty työ laajasti. Katsottiin, että nopeasti muuttuvassa maailmassa, jossa markkinat muuttuvat jatkuvasti ja jossa tarvitaan nopeita päätöksiä ja tehokasta työskentelyä, tarvitaan joustavaa työskentelytapaa, jossa yhteistyö on epävirallista ja päätöksenteko nopeaa.
Miten ketterä johtaminen eroaa perinteisestä johtamisesta?
Toisin kuin perinteiset, hierarkkiset johtamismallit, ketterä johtaminen korostaa avoimuutta, joustavuutta ja tiimin itseohjautuvuutta. Se pyrkii nopeisiin, iteratiivisiin päätöksiin ja arvostaa asiakaslähtöisyyttä.
Menetelmät ja toimintamallit
Ketterään lähestymistapaan liittyy useita suosittuja menetelmiä ja malleja, joita käytetään usein työntekijöiden, tiimien ja kokonaisten organisaatioiden tehostamiseen.
- Scrum on projektinhallintamenetelmä, jossa viestintä, yhteistyö ja jatkuva parantaminen ovat keskeisiä osatekijöitä. Siinä keskitytään jakamaan monimutkaiset hankkeet pienempiin, hallittaviin osiin, joita kutsutaan "sprinteiksi". Kullakin sprintillä on tietty aikaraja, yleensä viikosta kuukauteen, jonka kuluessa tietty joukko tehtäviä on saatettava päätökseen. Sprinttien aikana pidetään päivittäisiä päivityskokouksia. Scrumissa on kolme roolia - tuoteomistaja, scrum master ja kehitystiimi.
- Kanban on menetelmä työnkulkujen ja prosessien visualisointiin ja tulosten optimointiin, mutta myös esimerkiksi pullonkaulojen tunnistamiseen. Tehtävät visualisoidaan yleensä ilmoitustaululla tai valkotaululla, joka on jaettu sarakkeisiin, jotka edustavat työprosessin eri vaiheita (yleensä "Saapuva", "Prioriteetti", "Käynnissä" ja "Valmistunut"). Post-it-lappuja tai magneetteja käytetään sitten merkitsemään taululle, mitä on tehtävä, milloin, missä järjestyksessä jne. Näin saadaan selkeä yleiskuva, jota kaikki voivat seurata.
- Lean-malli on työmenetelmä, jonka tavoitteena on virtaviivaistaa työmenetelmiä, poistaa hukkaa turhan ajan ja turhien resurssien muodossa sekä maksimoida tuottavuus. Yksi esimerkki on, että standardoitujen prosessien avulla, joissa kaikki työntekijät tekevät tietyt vaiheet samalla tavalla, virheet on helpompi havaita. Näin ne voidaan korjata nopeammin, mikä optimoi työtä entisestään ja lisää kannattavuutta.
- Scaled Agile Framework, joka tunnetaan myös nimellä SAFe, luotiin, jotta kokonaisten ja usein suurempien yritysten olisi helpompi muuttua ketterämmiksi muun muassa tehokkaampien työnkulkujen avulla. Jos esimerkiksi Scrum on ketterien työmenetelmien ydin, SAFe voidaan nähdä keinona skaalata se laajemmaksi ja kattavammaksi lähestymistavaksi, joka kattaa koko organisaation tai yrityksen. SAFen perustana on nähdä yritykset kolmella tasolla: salkku-, ohjelma- ja tiimitasolla.
Hyödyt ja haitat - Onko ketterä johtaminen sopiva kaikille organisaatioille?
Kuten kaikista johtamisteorioista, myös ketterästä johtamisesta on sekä myönteisiä että kielteisiä näkemyksiä. Se ei sovellu kaikille työntekijöille tai kaikille työpaikoille. Vaikka ketterä johtaminen on tehokas monissa ympäristöissä, se ei välttämättä sovellu kaikille organisaatioille. Erityisesti hyvin byrokraattisissa tai hierarkkisissa organisaatioissa siirtyminen ketterään johtamiseen voi olla haastavaa.
Mitkä ovat ketterän johtamisen hyödyt?
- Jatkuva parantaminen: Ketterä johtaminen kannustaa jatkuvaan pohdintaan ja parantamiseen, mikä voi hyödyttää organisaation sisäistä kehittymistä, minkä puolestaan pitäisi johtaa tyytyväisempiin asiakkaisiin ja kannattavuuden kasvuun.
- Sopeutumiskykyisempi: Ketterä johtaminen antaa organisaatioille mahdollisuuden sopeutua ja reagoida muutoksiin. Tämä on erityisen tärkeää maailmassa, jossa markkinaolosuhteet kehittyvät ja muuttuvat jatkuvasti.
- Luottamus: Ketterässä työssä kaikkien pitäisi olla tervetulleita saamaan äänensä kuuluviin, ja avoimuuden ja läpinäkyvyyden pitäisi vallita sekä työntekijöiden kesken että johtajien ja työntekijöiden välillä. Osallisuuden tunne lisää suuresti luottamusta ja motivaatiota.
Ketterässä johtamisessa voi olla myös haittoja:
- Monitulkintaisuus: Ketterä johtaminen voi joskus olla monitulkintaista, koska se ei aina noudata tiukkaa, ennalta määriteltyä suunnitelmaa. Tämä voi aiheuttaa hämmennystä ja epävarmuutta erityisesti työntekijöille, jotka ovat tottuneet perinteisempiin johtamistyyleihin.
- Korkeammat vaatimukset: Ketterässä työskentelyssä on usein korkeampi vaatimus siitä, että kaikki työntekijät ovat mukana ja yhtä sitoutuneita ja riippuvaisia toistensa ponnisteluista. Tämä on asia, joka ei ole kaikille mukavaa.
- Riittämätön dokumentointi: Ketterässä johtamisessa ongelmaksi voi muodostua dokumentoinnin puute. Koska usein keskitytään tehtävien suorittamiseen ja siirtymiseen seuraavaan, tärkeitä tietoja ja informaatiota voi jäädä huomaamatta.
Miten organisaatio voi siirtyä ketterään johtamiseen?
Siirtyminen ketterään johtamiseen vaatii kulttuurin ja asenteiden muutosta. On tärkeää kouluttaa johtajia ja työntekijöitä ketterissä menetelmissä, ja aloittaa pienillä, hallittavissa olevilla projekteilla ennen laajempaa implementointia.
Yhteenveto:
Ketterässä johtamisessa on kyse joustavuudesta, reagointikyvystä ja sitoutumisesta sekä sellaisen työympäristön luomisesta, jossa työntekijät voivat tehdä omia päätöksiä ja saada äänensä kuuluviin. Ketterässä johtamisessa käytettyjä menetelmiä ja malleja ovat muun muassa Scrum, Kanban, Lean ja SAFe. Mallin etuja ovat muun muassa jatkuva parantaminen, parempi sopeutumiskyky ja suuri luottamus, kun taas haittoja voivat olla monitulkintaisuus, korkeammat vaatimukset ja riittämätön dokumentointi.
Lue lisää johtajuudesta täältä
