- AJ Tuotteet
- Blogi
- Työympäristö
- Tutkijan nyrkkisääntö: Milloin pitäisi olla toimistolla - ja milloin voi työskennellä etänä
Tutkijan nyrkkisääntö: Milloin pitäisi olla toimistolla - ja milloin voi työskennellä etänä
Kodin rauhassa tai taukohuoneen vilinässä - mistä löydämme luovan kipinän? Tutkija Leif Denti korostaa tasapainon merkitystä:
- Kotona työskentely jopa 2,5 päivänä viikossa on myönteistä. Siinä yhdistyvät keskittynyt työ ja spontaani vuorovaikutus toimistossa, hän sanoo.
Nature-lehdessä viime vuonna julkaistu laaja tutkimus osoittaa, että etätyö vähentää innovaatiokykyämme. Laajan etätyön suora seuraus on, että työpaikat ja yritykset saattavat jäädä paikoilleen. Samaan aikaan monet kuitenkin arvostavat sitä, että he voivat tehdä työnsä kotoa käsin.
Mikä on siis ratkaisu - pitäisikö yritysten yrittää houkutella työntekijöitä takaisin toimistoon investoimalla tunnelmapäällikköön, joka täyttää jääkaapin energiajuomilla ja järjestää hyvän ilmapiirin tietokilpailuilla ja after work -tapahtumilla? Vai pitäisikö meidän kenties omaksua hybridimalli, jossa työntekijät vaihtavat koti- ja toimistotyöpaikkaa ja yhdistävät näin molempien maailmojen parhaat puolet?
Göteborgin yliopiston psykologian tutkija Leif Denti, jonka erityisosaamisalueita ovat innovaatiot, toimistosuunnittelu ja etätyö, toteaa, että kaikille yksilöille tai kaikille yrityksille sopivaa ratkaisua ei ole olemassa. Hänellä on kuitenkin nyrkkisääntö siitä, miten asiaa kannattaa ajatella:
- Jos tiedät tarkalleen, mitä sinun on tehtävä, voit työskennellä kotoa käsin ja pitää välissä lyhyitä verkkokokouksia. Koti sopii tehtäviin, jotka vaativat keskittynyttä työskentelyä ilman häiriötekijöitä. Mutta jos kohtaat ongelmia tai sinun on keksittävä erilaisia ratkaisuja monimutkaisiin kysymyksiin, on parempi tulla toimistoon ja tavata kollegoita henkilökohtaisesti.
Kokoukset, jotka herättävät luovuutta
Kun emme käy työpaikalla fyysisesti, menetämme sen, mitä sosiologiassa kutsutaan "kolmanneksi paikaksi" - paikaksi, jossa ihmiset kokoontuvat kodin (ensimmäinen paikka) ja työpaikan (toinen paikka) ulkopuolelle, selittää Leif Denti.
- Vaikka kotona voi olla helpompaa työskennellä häiriöttä, sillä on myös kääntöpuolensa. Kotona jäävät väliin ne spontaanit ja epäviralliset keskustelut kollegoiden kanssa, joita voi käydä kahvinkeittimen ääressä tai kahvilassa. Siellä voit kysyä "tyhmiä kysymyksiä", joihin sinun pitäisi tietää vastaus, mutta joita et uskaltanut kysyä kokouksessa. Kun tapaamme vain digitaalisesti Teamsissa tai Zoomissa, tällaiset vuorovaikutustilanteet katoavat helposti.
Ja tällaiset tapaamiset ovat tärkeitä sekä luovuuden että työssä viihtymisen kannalta, hän toteaa.
- Voit yrittää luoda "virtuaalisen kahvihuoneen", mutta se vaatii kaikilta hieman ylimääräistä vaivannäköä. Nähdäkseni se ei ole kovin yleistä. Useimmat ihmiset vaikuttavat tuntevan, että he käyttäisivät tuon ajan mieluummin tehtäviinsä.
Mitä eroa on videopuhelun ja henkilökohtaisen tapaamisen välillä?
– Siinä on suuri ero. Mitä kauemmas todellisesta kokouksesta pääsemme, sitä vähemmän "rikasta" viestinnästä tulee. Digitaalisissa kokouksissa on vaikea havaita kehonkieltä ja hienovaraisia signaaleja, kuten jos joku on samaa mieltä tai kyllästynyt. Myös vuorottelusta tulee hankalaa: ihmiset vetäytyvät enemmän ja kysyvät vähemmän. Tämä vaikuttaa negatiivisesti keskusteluun.
Kun vain yksi henkilö voi puhua kerrallaan, myös keskustelun "kaistanleveys" on rajallinen, kuten Leif Denti asian ilmaisee:
- Digitaalisen kokouksen jälkeen me usein vain sulkeudumme, toisin kuin toimistossa, jossa saatamme käydä kahvilla ja jatkaa keskustelua. Juuri näinä hetkinä, kaukana virallisesta kokouksesta, voi tulla esiin monia tärkeitä ajatuksia ja ideoita - asioita, joita ei ehkä mainittu varsinaisessa kokouksessa tai joita ei uskallettu ottaa esille.
Toinen etätyön haaste, jota usein korostetaan, on se, että vahvan yrityskulttuurin ja yhteisöllisyyden rakentaminen on vaikeaa.
- On vaikeampi rakentaa vahvoja suhteita kollegoihin, jos ei tapaa säännöllisesti. Toki suhteita voi rakentaa verkossa, mutta kasvokkain on usein helpompaa ja tehokkaampaa. Nuoremmat työntekijät viettävät usein enemmän aikaa toimistolla kuin vanhemmat kollegat, koska he kaipaavat tietoa ja kokemusta vanhemmilta työntekijöiltä.
50-50 tarjoaa parhaan tasapainon
Vaikka ei olekaan olemassa tiettyä kaavaa sille, miten - ja missä - yritysten ja työntekijöiden tulisi parhaiten jäsentää työnsä, tutkimukset osoittavat, että kotoa käsin työskentelyllä on myönteisiä vaikutuksia jopa 2,5 päivänä viikossa. Se antaa meille enemmän valtaa elämäämme ja auttaa työn ja vapaa-ajan tasapainossa: työmatkoja ei enää tarvitse tehdä, ja voit hoitaa asioita kotona, jolloin lasten hakeminen ja vieminen on helpompaa.
- Mutta jos työskentelet kotoa käsin enemmän, haitat voivat alkaa olla suuremmat kuin hyödyt: on vaikeampi pitää kirjaa siitä, mitä töissä tapahtuu ja mikä on tärkeää juuri nyt. Jos tämä tunne katoaa, työ voi ajan mittaan tuntua vähemmän palkitsevalta ja voit tuntea itsesi eristetyksi.
Leif Dentin mielestä nykyistä työelämää leimaa parhaiden työmenetelmien etsiminen.
- Muutos ja innovointi ovat ajattomia aiheita. Mutta ne ovat myös vaikeita kysymyksiä. Lopulta löydämme ratkaisun. En ole siitä huolissani.
Miltä ratkaisu voisi mielestäsi näyttää?
– Viiden tai kymmenen vuoden kuluttua olemme löytäneet erilaisia muotoja, jotka soveltuvat paremmin erityyppisille yrityksille. Ohjelmistoyrityksen työntekijöille enempi etätyöskentely voi toimia hyvin verrattuna palveluyrityksen työntekijöihin. Mutta ennen kaikkea ymmärrämme enemmän siitä, miten etätyö vaikuttaa tuottavuuteen ja meihin itseemme. Ja kun tiedämme sen, on tietenkin helpompi laatia suunnitelma.