Ilman ALV
Nopeat ja varmat toimitukset7 vuoden takuu30 päivän palautusoikeusYrityslaskutusSuunnittelupalveluKalusteet kaikkiin työtiloihin

Miksi aivoystävällinen työympäristö on tärkeä teollisuudessa?

Teollisuuden työpaikoilla tarvitaan työntekijöitä, jotka pystyvät keskittymään, työskentelemään turvallisesti ja jaksamaan koko työpäivän. Ihmisten aivot käsittelevät ympäristön ärsykkeitä eri tavoin. Erot voivat korostua etenkin kiireisessä ympäristössä, jossa on paljon melua ja aistiärsykkeitä. Hyvin suunniteltu työympäristö tukee erilaisia työntekijöitä ja helpottaa työarkea.
– Ratkaisut, jotka auttavat neurokirjon ihmisiä, parantavat usein kaikkien työoloja ja työn sujuvuutta, sanoo Jenny Kindgren ruotsalaisesta Riksförbundet Attention -järjestöstä.
Miksi aivoystävällinen työympäristö on tärkeä teollisuudessa?
Tietoisuus neurologisesta moninaisuudesta on lisääntynyt työelämässä viime vuosina. Tämä näkyy erityisesti teollisuudessa, jossa työympäristön toimivuuteen, turvallisuuteen ja osaavan henkilöstön saatavuuteen kiinnitetään yhä enemmän huomiota.

– Yhä useammat työnantajat ja ammattiliitot haluavat ymmärtää, miten työpaikoista voidaan tehdä neurokirjon ihmisille toimivampia. Teollisuudessa on nähtävissä selvä muutos, sanoo käyttäytymistieteilijä Jenny Kindgren, joka vastaa koulutuksesta Attention-järjestössä. Järjestö tukee ihmisiä, joilla on neurokehityksellisiä häiriöitä, sekä heidän läheisiään.
Henkilö käyttää pinoamisvaunua törmäyssuojan vieressä.
Työtä on silti vielä paljon. Attentionin mukaan noin 13 prosentilla Ruotsin peruskoululaisista on jokin neurokehityksellinen häiriö. Työikäisistä ei ole vastaavia tilastoja, mutta Kindgren arvioi osuuden voivan olla suunnilleen sama. Vuonna 2024 tehdyssä kyselyssä seitsemän kymmenestä vastaajasta kertoi diagnoosinsa olleen haitaksi työelämässä.

– Teemme AJ:lla yhteistyötä Attentionin kanssa ymmärtääksemme paremmin, miten työympäristöistä voidaan tehdä aivoystävällisempiä. Näin haluamme edistää työpaikkoja, joissa yhä useampi voi viihtyä ja onnistua. Lopulta siitä hyötyvät kaikki työntekijät, sanoo AJ:n toimistoympäristöjen projektimyynnistä vastaava Annika Petersson.
Monet neurokirjon nuoret siirtyvät ammatillisen koulutuksen jälkeen esimerkiksi tuotannon, varastotyön ja tekniikan tehtäviin. Siksi aihe on erityisen tärkeä teollisuudessa. Kindgrenin mukaan työnantajien on ymmärrettävä, miten sekä fyysinen työympäristö että työpaikan vuorovaikutus vaikuttavat erilaisiin ihmisiin.

– Työpäivän sujumiseen vaikuttaa muukin kuin itse työtehtävä. Koko työympäristöllä on merkitystä aina siitä hetkestä, kun työntekijä saapuu työpaikalle, siihen asti, kun hän lähtee kotiin, hän sanoo.
Neurokehitykselliset häiriöt vaikuttavat siihen, miten aivot käsittelevät tietoa. Niihin kuuluvat esimerkiksi ADHD, autismikirjon häiriö, kehityksellinen kielihäiriö ja Touretten oireyhtymä. Ne voivat vaikuttaa aistiärsykkeiden käsittelyyn, tiedon jäsentämiseen, keskittymiseen, vireystilan säätelyyn ja sosiaalisissa tilanteissa toimimiseen. Osa ihmisistä voi esimerkiksi olla tavallista herkempi aistiärsykkeille, tarvita enemmän selkeyttä ja rakennetta tai väsyä nopeammin meluisassa ja sekavassa ympäristössä.
Aivoystävällisempi työpaikka ei aina vaadi suuria investointeja tai remonttia. Usein jo selkeämmät toimintatavat, toimiva akustiikka, kuvalliset ohjeet ja paremmat mahdollisuudet palautua työpäivän aikana auttavat pitkälle.

Neurokirjon ihmiselle tällaiset muutokset voivat olla ratkaisevia työpäivän sujumisen kannalta. Hyödyt ulottuvat kuitenkin koko työyhteisöön.

– Se, mikä toimii neurokirjon ihmisille, voi hyödyttää kaikkia. Useimmilla on elämänvaiheita, jolloin aivot ovat väsyneet esimerkiksi stressin, sairauden, pikkulapsiarjen tai vaikean kotitilanteen vuoksi. Väsyneet aivot hyötyvät usein samanlaisesta selkeydestä ja rakenteesta.
Henkilö keskittyy työtehtäväänsä pakkauspisteellä.
Kun työarki toimii useammalle, myös mahdollisuudet pitää kiinni kokeneista ja osaavista työntekijöistä paranevat, Kindgren toteaa.

– Pienet muutokset työpaikalla voivat auttaa osaavia työntekijöitä käyttämään vahvuuksiaan. Monet neurokirjon ihmiset valitsevat työn, joka vastaa heidän kiinnostuksenkohteitaan ja vahvuuksiaan. Näin heistä voi kehittyä alansa taitajia. Joskus ongelmana ei olekaan itse työ vaan kaikki sen ympärillä, hän sanoo.
Teollisuuden työympäristöissä on usein suuria tiloja, paljon melua ja monia samanaikaisia aistiärsykkeitä. Lisäksi työtehtävät voivat olla sellaisia, joissa keskittymisen herpaantuminen vaikuttaa turvallisuuteen.

– Panokset ovat suuremmat silloin, kun työssä on fyysisen vaaran riski. Siksi asioihin on tartuttava järjestelmällisesti ja huolellisesti, Kindgren sanoo.
Yhä useampi nuori siirtyy työelämään tuntien omat tarpeensa ja puhuu diagnoosistaan avoimesti. Työnantajilla on myös lakisääteinen velvollisuus mukauttaa työtä ja tehdä kohtuullisia järjestelyjä silloin, kun neurokirjon työntekijän tai työnhakijan toimintarajoite saattaisi hänet muuten olennaisesti muita heikompaan asemaan työssä.

– Monet nuoret kertovat nykyään avoimesti esimerkiksi ADHD:staan. He voivat sanoa: ”Olen todella hyvä hitsaaja, mutta minulla on myös ADHD, ihan vain tiedoksi.” Tämä edellyttää työnantajilta entistä parempaa valmiutta huomioida erilaisia tarpeita, Kindgren sanoo.
Olemme AJ Tuotteilla syventäneet osaamistamme neurologisesta moninaisuudesta ja siitä, miten erilaiset tarpeet voidaan huomioida työympäristöjen suunnittelussa. Yhteistyö Attentionin kanssa auttaa meitä ymmärtämään entistä paremmin, miten työtilat voivat tukea erilaisia tarpeita.

Voit keskustella kanssamme siitä, miten työympäristösi voisi tukea neurokirjon työntekijöitä paremmin ja millaisista tuotteista ja ratkaisuista voisi olla apua. Ratkaisumme auttavat vähentämään häiriötekijöitä, selkeyttämään tiloja ja luomaan rauhallisempia paikkoja keskittymistä vaativaan työhön. Teollisuusyrityksissä tämä voi tarkoittaa esimerkiksi akustiikkaratkaisuja, tilanjakajia ja kalusteita, jotka helpottavat tilassa liikkumista ja sen hahmottamista.
Fredrik Emilsson, AJ Tuotteiden varastopäällikkö
Varastopäällikkömme Fredrik Emilsson kertoo, miten huomioimme erilaiset tarpeet omassa varastossamme:

– Varaamme neurokirjon työntekijöiden perehdytykseen riittävästi aikaa. Autamme myös asettamaan työtehtävät tärkeysjärjestykseen ja käymme säännöllisesti läpi, miten työ sujuu. Selkeys on ratkaisevaa, hän sanoo.

– Varastossamme työtehtävät ovat selkeitä, toimintatavat vakiintuneita ja työn rakenne johdonmukainen. Tämä helpottaa oman työn suunnittelua. Työ on pitkälti itsenäistä, mikä vähentää aistiärsykkeitä ja voi helpottaa keskittymistä.
Miltä aivoystävällisempi teollisuuden työympäristö näyttää käytännössä? Jenny Kindgren kertoo, miten työpaikan eri tiloissa voidaan huomioida erilaisia tarpeita.
  • Pukuhuone
    Ahtaus, kolina, voimakkaat hajut ja epäselvät sosiaaliset pelisäännöt voivat kuormittaa neurokirjon ihmistä jo ennen työpäivän alkua. Väljempi kaappien sijoittelu, akustiikkaratkaisut ja selkeät yhteiset toimintatavat voivat helpottaa tilannetta.
Kaksi työntekijää valmistautuu työpäivään pukuhuoneessa.
Lajittelupiste teollisuusympäristössä.
  • Tuotantotila
    Tuotannossa selkeys on erityisen tärkeää. Selkeät visuaaliset merkinnät, hyvin järjestetyt työnkulut, harkittu kalustus ja muistamista tukevat apuvälineet voivat helpottaa ympäristön hahmottamista ja tehdä työskentelystä turvallisempaa.
  • Tauokotila
    Myös lounastauko voi kuormittaa. Avoimet tilat, kovat pinnat, voimakkaat äänet ja puheensorina voivat vaikeuttaa rauhoittumista ja palautumista. Sermit, kasvit, akustiikkaratkaisut ja mahdollisuus istua hieman omassa rauhassa voivat voivat tehdä tauosta levollisemman.
Työntekijät viettävät lounastaukoa ruokailutilassa.
Värikäs pukuhuone ja taukotila.
  • Rauhallinen tila
    Jokainen palautuu omalla tavallaan. Osa tarvitsee hiljaisuutta ja mahdollisimman vähän häiriötekijöitä, kun taas toisille liikkuminen tekee hyvää. Erillinen rauhallinen alue tai mahdollisuus aktiiviseen taukoon voi auttaa jaksamaan koko työpäivän.
Riksförbundet Attention on ruotsalainen etujärjestö neurokirjon ihmisille ja heidän läheisilleen. Järjestö tarjoaa tietoa ja koulutusta neurokehityksellisistä häiriöistä esimerkiksi työpajojen, räätälöityjen luentojen, ohjauksen ja kartoitusten muodossa.