Naisjohtajuus ja kaizen – menestyksen resepti
– Kun katson taaksepäin uraani tuotantoteollisuudessa, näen, että vaikeinta on ollut saavuttaa tasapaino itseluottamuksen ja tietämyksen välillä. Minulta kesti jonkin aikaa ymmärtää, että tyypillisesti naiselliset piirteet, kuten toisten tarpeiden hahmottaminen, herkkyys, kärsivällisyys ja halu löytää kompromisseja, ovat yhtä välttämättömiä liike-elämässä kuin tekninen osaaminen.
Wioleta uskoo, että nämä piirteet auttavat ylläpitämään tasapainoa myös yrityksen kehityksessä.
– Suurimmat esteet ovat mielestäni meissä itsessämme. Niiden voittaminen, ja intuitioomme luottaminen, antaa meille mahdollisuuden seurata omaa polkuamme meitä ympäröivistä stereotypioista huolimatta.
Kaizen-menetelmä ja lean-tuotanto
Pienestä puusepänliikkeestä on kasvanut tehdas, joka lähettää 25-30 kuorma-autollista kalusteita AJ-konsernin keskusvarastolle viikoittain. Wioleta Kowalikin johtamana tehdasta kehitetään jatkuvasti. Tuotantoa optimoidaan ja prosesseja parannetaan - mutta myös tuotantolaitoksen johtamista.
– Organisaatiollamme on sisäänrakennettu johtamisjärjestelmä, joka perustuu jatkuvaan parantamiseen. Tämä on myös yksi yrityksemme tärkeimmistä arvoista, joten kaizen ja lean ovat meille tärkeitä.
Kaizen tulee japanin kielen sanoista "jatkuva parantaminen", ja se on liiketoimintafilosofia. Kyse on pyrkimyksestä jatkuvaan kehitykseen monien pienempien muutosten avulla - eikä vain suurten ja radikaalien muutosten avulla. Tämä voi tapahtua sekä parantamalla henkilöstön terveyttä ja hyvinvointia että lyhentämällä tarpeettoman pitkiä työvaiheita. Tavoitteena on vähentää hukkaa esimerkiksi valmistuksessa.
Lean-tuotannon keksi kaizenin tavoin japanilainen Taiichi Ohno, kun Japanin sotateollisuutta oli tarkoitus muuttaa siviiliteollisuudeksi toisen maailmansodan jälkeen. Lean-tuotanto on menetelmä, jolla pyritään virtaviivaistamaan työvaiheita, poistamaan hukkaa eli keventämään tuotantoa esimerkiksi tarpeettoman ajankäytön ja turhien resurssien osalta sekä maksimoimaan tuottavuutta.
AJFF:lla kaizen ja lean ovat itsestäänselvyyksiä koko yhtiössä. Se on myös tapa olla jatkuvasti varpaillaan, mitä tulee tuotannon ja sen eturintamassa pysymiseen. Jokaista prosessia valvotaan päivittäin, viikoittain, kuukausittain ja vuosittain. Jos tavoitteita ei saavuteta, ryhdytään välittömästi toimenpiteisiin. Organisaatiossa tehdään aktiivista yhteistyötä osastojen välillä poikkeamien poistamiseksi.
Tuotantohalleissa käytetään IT-järjestelmiä, mutta myös fyysisiä prosessitauluja Kamishibai-taulujen muodossa. Näin osastojen johtajat voivat nopeasti saada yleiskuvan tämänhetkisestä tilanteesta hallissa.
– Kaikki johtajat käyvät joka päivä kierroksella kaikilla tehtaan osastoilla, ja saavat siten yleiskuvan päivän töistä. Samassa yhteydessä tarkistetaan ja keskustellaan esimerkiksi työturvallisuudesta, laadusta, käytettävyydestä, teknisistä kysymyksistä ja kunnossapidosta. Tehtaan henkilökunta voi prosessitauluihin myös merkitä esimerkiksi tuotantovaiheessa ilmentyneen ongelman, joka sitten käydään läpi päivittäisten kierrosten aikana, sanoo Wioleta.
Parhaillaan tehdään työtä prosessitaulujen digitalisoimiseksi, jotta kaikki tiedot ovat saatavilla verkossa. Näin ne voidaan näyttää televisioruuduilla toivottavasti ennen vuoden loppua.
Huippuluokan teknologia
Vuonna 2021 Proxia-niminen järjestelmä otettiin käyttöön tuotannossa. Se koostuu kolmesta prosessista: MES (Manufacturing Execution System), CMMS (Computerized Maintenance Management System) ja APS (Advanced Planning System).
– Yhden tuotantoviikon aikana teemme yhteensä noin 3500 tilausta. Järjestelmän ansiosta voimme valvoa koneiden toimintaa ja jokaista tuotantotilausta sekunnin tarkkuudella.
Lisäksi jokaisella työpisteellä on Proxia-tietokoneita, joita henkilökunta käyttää ja joissa kaikki työ kirjataan jatkuvasti ylös koko työpäivän ajan. Tämä tarkoittaa sitä, että kaikki kirjataan. Työtä voidaan näin seurata reaaliajassa ja työntekijät tietävät tarkalleen, missä tuotantovaiheessa he ovat.
– Jos koneessa tapahtuu äkillinen virhe tai tehtaalla ilmenee ongelma, saan siitä välittömästi viestin ja voimme ryhtyä toimenpiteisiin heti, Wioleta sanoo.
Kaikki voivat osallistua ja vaikuttaa
Toinen tapa panostaa tehokkuuteen ja kehitykseen on antaa työntekijöiden osallistua ja vaikuttaa toimintaan. AJFF:n henkilökuntaa rohkaistaan tuomaan esille omia parannusehdotuksiaan, oli kyseessä sitten järjestelmät, joiden kanssa he tekevät töitä, tai pienemmät asiat, jotka vaikuttavat päivättäiseen työhön.
Aneta Magdziarek, AJFF:n henkilöstöpäällikkö, pitää tärkeänä, että työntekijät tuntevat voivansa antaa panoksensa yrityksen kehittämiseen. Tuotantotyössä työskentelevät näkevät asiat eri näkökulmista kuin esimiehet, ja tätä halutaan hyödyntää liiketoiminnassa.
Läsnäolo johtajana
Wioletalle on tärkeää, että työntekijät kokevat, että hän sekä muut johtoryhmässä ja osaston johdossa ovat läsnä päivittäisessä työssä. Suurimman osan työpäivästään hän viettää toimistolla, mutta hän tekee päivittäin kierroksen molemmissa tuotantohalleissa – jollei muuta niin tilanteen tarkistaakseen ja jutellakseen työntekijöiden kanssa.
– Työvuoron vaihtuessa osastopäällikkö pitää aina lyhyen kokouksen, jossa käydään läpi tehtävät, asetetut tavoitteet jne. On kuitenkin tärkeää, että henkilökunnan kanssa voidaan käydä myös spontaaneja keskusteluja. Tuotanto on yrityksen sydän, mutta arvokkainta meillä on työntekijät.
MES on tuotantoyhtiöiden käyttämä tuotannonohjauksen tietokonejärjestelmä.
CMMS on ohjelmisto, joka auttaa suunnittelemaan, seuraamaan ja hallitsemaan erityyppisten koneiden, ajoneuvojen ja muun omaisuuden huoltotöitä.
APS on suunnittelujärjestelmä, joka auttaa yrityksiä optimoimaan tuotantoa, jakelua ja varastointia.
