Ääniherkkyys työpaikalla: mistä se johtuu ja mitä asialle voi tehdä?
Työympäristön melutaso vaikuttaa merkittävästi työntekijöiden hyvinvointiin ja tuottavuuteen. Ääniherkkyydellä tarkoitetaan tilannetta, jossa tavallisetkin äänet voivat tuntua epämiellyttäviltä tai kuormittavilta. Se voi aiheuttaa stressiä ja vaikeuttaa keskittymistä – mutta onneksi työpaikan äänimaisemaa on mahdollista kehittää monin tavoin. Kyse voi olla lievästä herkkyydestä, tinnituksesta tai vaikkapa misofoniasta. Tässä artikkelissa käymme läpi, mitä ääniherkkyys tarkoittaa – ja miten voit parantaa työympäristösi ääniolosuhteita käytännöllisin ratkaisuin.
Mikä on ääniherkkyys?
Moni meistä kokee ajoittaista ääniherkkyyttä tai häiriintyy tietyistä äänistä. Joillakin herkkyys on jatkuvaa ja voimakkaampaa. Tavalliset toimiston äänet – kuten puheensorina, puheluiden äänet tai laitteiden hurina – voivat tuntua häiritseviltä ja haitata työskentelyä. Taustalla voi olla terveydellisiä syitä tai yksilöllinen aistiherkkyys.
Tyypillisiä ääniherkkyyden oireita:
- Päänsärky
- Stressi
- Väsymys
- Ärtyneisyys
- Keskittymisvaikeudet
- Heikentynyt unenlaatu
Ääniherkkyyden eri muodot
Ääniherkkyys voi ilmetä monin tavoin – lievästä keskittymisvaikeudesta meluisassa ympäristössä aina lääketieteellisiin diagnooseihin, jotka vaikuttavat koko elämänlaatuun. Tässä osiossa käymme läpi yleisimpiä ääniherkkyyden muotoja, niihin liittyviä oireita sekä tiloja, jotka voivat vaikuttaa kuuloon ja ääniympäristön kokemiseen.
Hyperakusia (hyperacusis)
Äärimmäinen ääniyliherkkyys voi aiheuttaa sen, että jopa tavalliset arjen äänet tuntuvat epämiellyttäviltä tai vaikeilta sietää. Tätä tilaa kutsutaan hyperakusiaksi, ja sen yleisin syy on liiallinen altistuminen koville äänille – joko pitkäkestoisesti tai äkillisesti. Hyperakusia voi kehittyä myös sairauksien tai korvavammojen seurauksena, ja siihen liittyy usein myös tinnitus. Kyseessä on lääketieteellinen diagnoosi, joka voi heikentää merkittävästi elämänlaatua sekä työssä että vapaa-ajalla.
Tinnitus
Tinnitus tarkoittaa ääniä – kuten soimista, surinaa tai viheltämistä – joita kuullaan ilman ulkoista äänilähdettä.
Kyseessä on oire, ei sairaus, ja sen voimakkuus sekä äänityyppi voivat vaihdella yksilöllisesti. Tinnituksen taustalla voi olla monia syitä, kuten altistuminen kovalle melulle, kuulonalenema, korvatulehdukset tai muut terveydelliset tilat.
Kyseessä on oire, ei sairaus, ja sen voimakkuus sekä äänityyppi voivat vaihdella yksilöllisesti. Tinnituksen taustalla voi olla monia syitä, kuten altistuminen kovalle melulle, kuulonalenema, korvatulehdukset tai muut terveydelliset tilat.
Misofonia
Misofonia on neurologinen tila, jossa tietyt äänet – usein ihmisten toimintaan liittyvät, kuten syöminen, maiskuttaminen tai hengitys – aiheuttavat voimakkaita kielteisiä tunteita. Reaktioina voi esiintyä esimerkiksi ärtymystä, vihaa tai voimakasta epämukavuutta. Misofonian tarkkaa syytä ei vielä tunneta, ja oireet voivat vaihdella yksilöllisesti. Toisin kuin hyperakusiassa, jossa äänet voivat tuntua fyysisesti kivuliailta, misofoniassa reaktio kohdistuu ennen kaikkea tunnepuolelle.
Kuulonalenema
Kuulonalenema tarkoittaa heikentynyttä kykyä kuulla ääniä. Se voi olla lievää tai vaikeaa ja vaikuttaa toiseen tai molempiin korviin. Yleisimpiä syitä ovat ikääntyminen, melualtistus, infektiot, perinnölliset tekijät ja korvavammat. Kuulonalenema voi vaikeuttaa viestintää ja kuormittaa arkea merkittävästi. Moni saa apua kuulon apuvälineistä, kuten kuulokojeista, sisäkorvaimplanteista tai äänivahvistimista. Ääniherkkyys voi esiintyä kuulonaleneman yhteydessä – ja toisinaan jopa voimistua sen seurauksena.
Ääniherkkyys neuropsykiatrisissa häiriöissä (NPF)
Ääniherkkyys on yleistä henkilöillä, joilla on neuropsykiatrinen diagnoosi. Kun keskittyminen on jo valmiiksi haastavaa, korkea melutaso voi heikentää työtehoa entisestään. Autismikirjon henkilöillä aistiherkkyys on tavallista, ja tietyt äänet voivat aiheuttaa sekä henkistä että fyysistä epämukavuutta. Vuonna 2015 julkaistussa yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa (JAMA Psychiatry) havaittiin, että autismikirjon henkilöillä aivot eivät totu aistiärsykkeisiin samalla tavalla kuin neurotyypillisillä ihmisillä. Ärsykkeiden aiheuttama epämukavuus ja aivojen aktiivisuus pysyvät yhtä voimakkaina ajan myötä.
Jos koet kuuloon liittyviä ongelmia tai ääniherkkyyttä, joka heikentää elämänlaatuasi, hakeudu aina terveydenhuollon ammattilaisen arvioon oikean diagnoosin ja hoidon saamiseksi.
Jos koet kuuloon liittyviä ongelmia tai ääniherkkyyttä, joka heikentää elämänlaatuasi, hakeudu aina terveydenhuollon ammattilaisen arvioon oikean diagnoosin ja hoidon saamiseksi.
Mitä voit itse tehdä?
Ääniherkkyyden kanssa voi oppia pärjäämään – etenkin oikeilla ratkaisuilla. Tässä muutamia käytännön vinkkejä:
- Käytä kuulokkeita tai kuulonsuojaimia: Vastamelukuulokkeet (noise cancelling) auttavat vaimentamaan häiritseviä taustaääniä. Nykyisin saatavilla on monia vaihtoehtoja – kevyesti vaimentavista malleista tehokkaisiin aktiivisiin vastamelukuulokkeisiin. Myös perinteiset kuulonsuojaimet voivat tarjota helpotusta meluisissa tilanteissa.
- Luo rauhallinen työtila: Jos mahdollista, siirry hiljaisempaan huoneeseen tai hyödynnä työpaikan vetäytymistiloja ja pieniä neuvotteluhuoneita keskittymistä varten. Suunnittele työpäivääsi hetkiä, jolloin voit työskennellä rauhassa ja ilman keskeytyksiä.
- Hallinnoi kuormitusta ja stressiä: Säännölliset tauot, hengitysharjoitukset ja kevyt liikkuminen auttavat palautumaan aistiärsykkeistä. Jo lyhyt kävely ulkona voi virkistää mieltä ja vähentää melun aiheuttamaa kuormitusta.
Mitä työpaikan tulisi tehdä?
Työnantajalla on tärkeä vastuu huolehtia työympäristön äänitasoista ja työntekijöiden hyvinvoinnista. Seuraavat velvollisuudet koskevat myös työpaikan äänimaisemaa:
- Työturvallisuuslaki: Työnantajan on huolehdittava turvallisesta ja terveellisestä työympäristöstä, jossa pyritään ehkäisemään terveys- ja turvallisuusriskejä – mukaan lukien liiallinen melualtistus.
- Melurajat: Työpaikoilla on noudatettava säädettyjä melurajoja. Päivittäinen altistuminen ei saa ylittää 85 dB:n rajaa. Alempi toiminta-arvo on 80 dB, jolloin suojatoimenpiteet tulee käynnistää.
- Riskiarviointi ja toimenpiteet: Jos työympäristössä esiintyy melua, työnantajan tulee tehdä riskiarviointi ja toteuttaa tarvittavat toimenpiteet melun aiheuttamien haittojen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi.
- Tiedotus ja koulutus: Jos melutaso ylittää toiminta-arvon, työntekijöille on tarjottava tietoa melun haitoista, suojautumiskeinoista ja annettava tarvittava koulutus työympäristön turvalliseen käyttöön.
Sisusta parempaa äänimaisemaa varten
Työpaikan äänimaisemaa voi parantaa monin tavoin – eikä kyse ole vain ääniherkistä työntekijöistä, vaan meistä kaikista. Miellyttävä ja rauhallinen akustiikka tukee keskittymistä, vähentää stressiä ja edistää työhyvinvointia. Tässä muutamia tuotteita, joilla pääset helposti alkuun:
Pöytä- ja lattiasermit
Pöytä- ja lattiasermeillä luot oman rauhallisen työtilan. Sermit vaimentavat tehokkaasti ääntä ja auttavat rajaamaan työpisteen niin, että myös visuaaliset häiriötekijät – kuten tilassa tapahtuva liikehdintä – vähenevät.
Valikoimastamme löydät sekä pöytäsermit että lattiasermit useissa eri ko'oissa, väreissä ja malleissa. Voit valita juuri omiin tarpeisiisi sopivan ratkaisun – olipa kyseessä yksittäinen työpiste tai suurempi tiimitila.
Akustiikkapaneelit kattoon
Kattoon asennettavat akustiikkapaneelit estävät ääntä heijastumasta ja parantavat koko tilan akustiikkaa. Ne vaimentavat tehokkaasti melua ja toimivat samalla näyttävinä sisustuselementteinä – erityisesti avarissa tai korkeissa tiloissa. Valikoimastamme löydät sekä kulmaan sopivia levyjä että roikkuvia paneeleita. Voit valita ratkaisut tilasi akustisiin ja visuaalisiin tarpeisiin.
Kaikki akustiikkapaneelit kattoon
Akustiikkapaneelit seinään
Akustiikkapaneelit seinään ovat helppo ja tehokas ratkaisu melun vaimentamiseen ja rauhallisen äänimaiseman luomiseen. Niiden etuna on myös muunneltavuus – voit vapaasti yhdistellä eri värejä, muotoja ja malleja, jolloin saat tilaan sekä toimivuutta että visuaalista ilmettä samassa paketissa!
Kaikki akustiikkapaneelit seinään
Sosiaalitilojen kalusteet
Pehmustetut istuinkalusteet vaimentavat tehokkaasti erityisesti matalataajuisia ääniä, jotka vaikuttavat puheen selkeyteen. Niiden suuri pinta-ala tekee niistä erinomaisia äänen absorboijia. Sohvat ja nojatuolit tuovat lisäksi tilaan viihtyisyyttä ja kutsuvat rentoutumaan. Valikoimastamme löydät myös älykkäitä ääntä vaimentavia sohvia – täydellinen yhdistelmä toimivuutta, mukavuutta ja modernia muotoilua.
154,00 €
Ilman ALV
154,00 €
Ilman ALV
192,00 €
Ilman ALV
26,00 €
Ilman ALV
Vinkki! Kysyimme akustiikka-asiantuntijalta käytännön vinkkejä koulutilojen äänimaiseman parantamiseen – ja moni näistä neuvoista toimii erinomaisesti myös toimistoympäristössä. Haluatko oppia lisää akustiikasta ja työympäristön äänistä? Lue lisää aiheesta blogistamme!
Tiesitkö? Melurajat vaihtelevat maittain. Melulle altistumisen rajat voivat poiketa merkittävästi eri maiden ja säädösten välillä. Suomessa noudatetaan Työsuojeluhalinnon asettamia raja-arvoja:
- Päivittäisen melualtistuksen raja-arvo: 87 dB. Tämä on taso, jonka ylittäminen vaatii erityisiä toimenpiteitä kuulonsuojaimien tehokkuuden varmistamiseksi.
- Äänen huippupaineen raja-arvo: 200 Pa (Pascalia), mikä vastaa noin 140 dB:n tasoa. Tämän ylittäminen vaatii myös erityisiä toimenpiteitä kuulonsuojainten tehokkuuden varmistamiseksi.
Yhteenveto
Ääniherkkyys voi vaikuttaa merkittävästi työympäristön viihtyvyyteen ja työntekijän keskittymiskykyyn. Tietoisuuden lisääminen ja pienet, mutta vaikuttavat muutokset auttavat luomaan rauhallisemman, toimivamman ja kaikkia tukevan työtilan – askel kerrallaan.
